Viimeinen kirjoitus

Tämä on viimeinen kirjoitukseni. Ja mietin, tässäkö se oli. Nytkö sitten suljen oven ja jätän tämän taakseni. Jätän ystäväni, kauas jäävät Afrikan murheet. 

Voin jatkaa elämääni siinä onnekkaassa yhdessä prosentissa, astua koneeseen ja palata paratiisiin, unohtaa kaiken jos haluan.

Minun Afrikkani jää nyt taakse. 

En osaa sanoa, mitä jäi käteen tai mitä jätin jälkeeni. Mutta tiedän, ettei minun Afrikkani olisi minun, ellen olisi kohdannut kaikkia niitä ihmisiä, joita kohtasin. Ellen olisi kuullut kaikkia niitä tarinoita, joita kuulin. Ellen olisi ottanut kädestä niitä, joita lopulta otin.

Tulen kaipaamaan keskipäivän pysähtyneitä hetkiä, silloin kun hiekka pöllyää ja tulee kohti jostain kaukaa, kun tuulenvire vie mukanaan ahdistuksen ja tyhjentää pään, kun aurinko tuntuu sanovan älä huoli ja kun katsoin kaikkea sitä sivusta. 

Toivon sinulle sinun Afrikkaasi.